Itsetunto on tärkeä ihmisen voimavara. Se kehittyy hyväksi, kun ihmisestä pidetään. Hyvän itsetunnon kanssa on helppo elää, mutta huono itsetunto ei ole katastrofi. Senkin kanssa voi hyvin tulla toimeen.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on puhunut itsetunnosta radiossa, vanhempainilloissa, opettajien ja varhaiskasvattajien koulutuspäivillä sekä monissa muissa tilaisuuksissa. Useat kuulijat ovat halunneet tietää aiheesta lisää. Tähän kysyntään vastaa kirja Hyvä itsetunto. Se kertoo siitä, mitä itsetunto on, ja toisaalta myös siitä, mitä se ei ole; niistä väärinkäsityksistä, joita hyvästä itsetunnosta esiintyy. Itsetunnon kehittymistä tarkastellaan sekä perheessä että koulussa, ja pohditaan, miten vanhemmat ja opettajat voivat antaa kasvavalle lapselle hyvän itsetunnon. On tärkeää, mitä vastataan kun lapsi tulee kertomaan onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan, ja on tärkeää, asetetaanko lapselle selviä lapselle sopivia tavoitteita vai asetetaanko hänelle aikuisen vastuullisuus ja taivas katoksi suorituksille.

Sekä kotona että koulussa tapahtuu päivittäin asioita, jotka vaikuttavat lapsen itsetuntoon, mutta joiden vaikutusta ei ole koskaan tarkemmin ajateltu. Kirja on tarkoitettu kaikille vanhemmille ja ammattikasvattajille, miksei myös aikuisille oman itsensä tutkailuun. Sanoma on: itsetunto on tärkeä ihmisen voimavara. Se kehittyy hyväksi, kun ihmisestä pidetään. Hyvän itsetunnon kanssa on helppo elää, mutta huono itsetunto ei ole katastrofi. Senkin kanssa voi hyvin tulla toimeen.