Vaikka Intia on se maa, jossa Buddha eli ja opetti, puhumme luontevasti Tiibetin, Japanin tai Thaimaan buddhalaisuudesta. Kaikkialla, minne buddhalaisuus on levinnyt 2500-vuotisen historiansa aikana, se on ollut hedelmällisessä ja dynaamisessa vuorovaikutuksessa näiden alueiden kulttuurien kanssa. Buddhalaisuuteen tämä on tuonut uusia ilmaisun muotoja ja huomattavia eroja asioiden painotuksessa ja lähestysmistavassa. Yhteiskunnat taas ovat saaneet uusia ihanteita, ajatuksia ja eettisiä perusteita sekä tuoretta vireyttä sosiaaliseen, sivistys- ja taide-elämäänsä – yleensä muodonmuutos on ollut varsin radikaali.

Nyt buddhalaisuus on tulossa länteen ja siitä vakavuudesta päätellen, millä monet länsimaalaiset tutustuvat sen periaatteisiin ja harjoituksiin, on historia epäilemättä toistamssa itseään. Buddhalaisuus on vähitellen integroitumassa länsimaiseen yhteiskuntaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa?

Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävien perustaja Sangharakshita on elänyt viimeiset kaksikymmentäviisi vuotta tämän kiehtovan kehityksen keskellä. Tässä henkilökohtaisessa selonteossa hän puhuu psykologista, sosiaalisista, taloudellisista, älyllisistä, kulttuurin alan ja yksilöllisistä muutoksista, joita voimme odottaa näkevämme – ja joiden toteuttamiseen kaikkien länsimaisten buddhalaisten on yhdessä ryhdyttävä.