Isabelle Eberhardt syntyi vuonna 1877 Sveitsissä. Hänen äitinsä oli yläluokkaan kuuluva luterilainen, ja hänen isänsä oli venäläinen pappi, joka kääntyi islamin uskoon. Isabelle osasi sujuvasti kymmentä kieltä ja tottui jo pienestä monikulttuuriseen ympäristöön perheen liikkuvan elämäntavan vuoksi. Vuonna 1897 Isabelle ja hänen äitinsä matkustivat Pohjois-Afrikkaan, jossa myös he kääntyivät muslimeiksi. Isabelle pukeutui Afrikassa miehen asuun voidakseen liikkua estoitta ja käytti arabialaista miehen nimeä Mahmoud.Islamin siimeksessä on kokoelma tämän seikkailunhaluisen ja rohkean naisen lyhyitä kirjoitelmia Saharassa kohtaamistaan ihmisistä, tavoista ja tunnelmista. Teksti on värikästä, yllättävää ja rikasta. Isabelle kertoo huvittuneesti algerialaisten ja marokkolaisten rajakiistoista, keskustelee moskeijassa opiskelijoiden kanssa, kohtaa ääri-islamilaisia ja kertoo runollisesti autiomaan auringonlaskujen henkeäsalpaavasta kauneudesta. Eberhardt kuoli vuonna 1904 vain 27-vuotiaana. Hänen kuolemansa oli yhtä yllättävä ja epätavanomainen kuin hänen elämänsäkin: hän hautautui hiekkaan suunnattomassa hiekkamyrskyssä Saharassa. Kirjassa on suomentajan kirjoittama esipuhe ja esittelyteksti Eberhardtista.