Elämän kirja kertoo siitä mitä tapahtuu kun kirjailija ja elämäntutkija Klaus Rahikainen tapaa nuoren naisen, jonka herkät silmät ja avoimet kasvot vetävät häntä puoleensa kuin musta aukko tai Elämä Itse? Mitä tapahtuu kun nuo kaksi kohtaavat kotikylän avantosaunalla ja jo toisella yhteisellä saunakerralla he avannon hyytävästä syleilystä noustuaan halaavat lämpöisesti saunan kuistilla kuin olisivat tunteneet toisensa aina ja iankaikkisesti?

Ja nyt tuo äijä kohtaa nuoren naisen ja tuossa kohtaamisessa tuntuvat tiivistyvän kaikki Rahikaisen elämän teemat, epäonnistumiset ja unelmat. Onko mahdollista, että hän olisi lopulta ymmärtämässä mistä tässä ihmisen elämässä todella on kyse? Onko mahdollista, että tuo rakkauden Don Quijote olisi lopettanut tuulimyllyjen kanssa taistelemisen ja että hän olisi lopulta oppimassa rakastamaan? Voiko Rahikainen todella olla Elämän arvoituksen äärellä?

Kaiken tämän Elämän kirja paljastaa niin Rahikaiselle kuin lukijalleenkin. Se näyttää rakastamisen ja kaipauksen juuret avuttoman lapsen äärimmäisessä tarpeessa selvitä hengissä, tulla nähdyksi, kosketetuksi ja ravituksi. Se näyttää miten tuo lapsen kohtaamaton kaipaus ja hätä koteloituu alitajuntaamme ja tuottaa tämän meidän maailmamme, jossa aikuista esittävät alitajuiset lapset odottavat edelleen äidin, isän, rakastetun, johtajien tai yhteiskunnan pitävän heistä huolta. Se näyttää miten yhteiskuntamme oravanpyörä syntyy avuttomien ja sokeiden lapsiaikuisten johdattaessa toinen toisiaan ”ihan minne sattuu” eli katastrofista toiseen.

Elämän kirja paljastaa myös sen pyhän aikuisen rakkauden, joka meissä kaikissa odottaa heräämistään lapsiaikuisten hämmentyneiden kieppuajatusten ja keskeneräisten tunnekokemusten taustalla. Elämän kirja paljastaa sen rakkauden, jota me turhaan olemme lapsen lailla toisiltamme etsineet, kaivanneet ja odottaneet. Rakkauden, joka on aina ollut meissä kaikissa, mutta koska me olemme jääneet imeväisen lapsen lailla odottamaan tuon rakkauden ravintoa ulkopuoleltamme, maailmaltamme ja rakkailtamme, me emme ole sitä huomanneet. Rakkaus olet sinä itse, minäkin olen.

Tämän kaiken ja paljon muuta Rahikainen ymmärsi eläessään ja kirjoittaessaan Elämän kirjaa. Siksi se voi johdattaa myös lukijansa tämän omien perimmäisten kysymysten äärelle, ja niiden läpikin. Kaikki on mahdollista Elämässä ja rakkaudessa!