Pienen kummituskirjan tarinat tuovat ulottuviimme kaikuja menneestä Suomesta. Vanhojen tarinoiden maailman kolkkous, vanha esineistö, oudot ympäristöt ja salaperäisesti käyttäytyvät hahmot kiihdyttävät mielikuvituksen huimaan ylinopeuteen. Tarinoiden siivellä voimme myös saada arvokasta tietoa menneiden sukupolvien elämänpiiristä, työ- ja elintavoista.Kirjan kummitusjutut kuvaavat ihmisen arkisen elinpiirin kummittelijoita: ihmishahmoisia kummituksia, eläinkummituksia sekä luonnon, rakennusten ja liikenteen kummituksia. Oman lukunsa ovat saaneet myös tarinat, joissa epätodelliset näyt ja äänet kiusaavat ihmispoloa. Toisinaan kummittelulle paljastuu luonnollinen selitys: Sorvarin Hiljaa pimeällä polulla seuraavat askeleet paljastuvat kotimatkan päätteeksi Hiljan jäätyneen hameenhelman aiheuttamaksi kopinaksi. Kummituksia ei kenties ole syytä ottaa liian vakavasti…

Pienen kummituskirjan tarinat ovat vanhaa suomalaista kansanperinnettä – tarinat ovat 1880–1960-luvulta. Tarinat on valikoitu SKS:n kansanrunousarkiston uskomustarinakortistosta