Onko kantauralilaisella shamaanilla ja nykyhelsinkiläisellä jäsenkorjaajalla jotain yhteistä? Käyttikö länsisuomalainen tietäjä työssään mustaa magiaa ja eläinuhreja? Kuinka todennäköistä oli 1600-luvulla tietäjän tulla tuomituksi noituudesta Turun hovioikeudessa? Onko länsisuomalaisesta tietäjäperinteestä enää mitään jäljellä?

Näihin, ja moniin muihin kiperiin kysymyksiin, vastaa Juha Jyrkkään uusi kirja Länsisuomalaisia tietäjiä ja tietäjän sanoja. Kirjassa perataan länsisuomalaisen tietäjyyden historia kivikaudelta nykyaikaan, tutustutaan tietäjien käyttämiin loitsuihin ja kansanrunoihin, sekä esitellään tunnetuimmat Länsi-Suomessa vaikuttaneet tietäjät ja kansanparantajat.

Sisällysluettelo

Johdanto

Länsisuomalaisen tietäjälaitoksen historiaa
Shamaani- eli noitalaitos
Pohjoiseuraasialainen shamanismi
Suomalainen shamanismi
Tietäjälaitos ja kansanparantajat
Suomalainen tietäjä
Kansanparannus ja kansanlääkintä

Yleisiä tietäjän taikoja
Tietäjäksi tuleminen
Voiman haku pihlajilla ja hongalla
Vahvan luonnon haku ukkoselta ja kusiaispesästä
Tiedon haku hautausmaalta
Noitavoiman haku kirkosta
Tietäjän taikavoimia
Taikapapujen valmistus
Silmänkääntäjän taidot pääkallon avulla
Näkymättömäksi pääseminen
Noidannuolien torjuminen
Tietäjän lentokyky
Tietäjät suhteessa toisiinsa

Tietäjän toimitus
Aloitus
Alkusanat
Valtuutus
Luonnon nostatus
Tietäjän varaussanat
Kerskaukset ja varaukset
Avunpyyntö
Kateita ja velhoja vastaan
Tietäjän apulaiset
Musta koira
Ihmehevonen
Kokkolintu
Tietäjän veli
Lopetus
Tietäjän tieto
Loppusanat

Kuuluisia länsisuomalaisia tietäjiä ja kansanparantajia
Tietäjät ennen 1700-lukua
Erkki Juhonpoika Puujumala (1500-l. – n. 1641)
Antti Lieroinen (n. 1600 – 1643)
Marketta Punasuomalainen (1600-l. – 1658)
Prättäkitti (n. 1600-l.)
Myöhemmän ajan tietäjät ja kansanparantajat
Juha Kellokoski (31.5.1786 – 21.1.1863)
Hätämaan tietäjä (11.12.1843 – 15.1.1914)
Annastuuna Korkeemäki (23.5.1833 – 22.10.1906)
Tyrvään Manta (28.1.1853 – 21.8.1922)
Muita tietäjiä ja kansanparantajia

Lopuksi
Lähteet