Myös toisinajattelijana, yhteiskunnallisena ja hengellisenä herättäjänä sekä siviilivastarinnan pioneerina hän on jättänyt lähtemättömiä jälkiä aatetraditioomme. Järnefelt ja hänen piirinsä kytkeytyvät keskeisesti kirjallisuuden ja muun taiteen kehitykseen Suomessa 1880-luvulta 1930-luvulle. Koettuaan kolmikymmenvuotiaana Tolstoin aatteiden virittämänä henkisen murroksen Arvid Järnefelt ryhtyi suutarinoppiin ja muutti myöhemmin maalle, Lohjan Rantalaan, alkaakseen elää kättensä töillä. Ideologiastaan huolimatta hän sai pääasiallisen toimeentulonsa kirjoittamisesta.

Professori Juhani Niemen kirjoittama elämäkerta Järnefeltistä perustuu alkuperäislähteisiin, kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin, ja tulkitsee kirjailijan teoksia aikalaisnäkökulmasta ja samalla tämän päivän lukijalle. Järnefeltin persoonallisuutta ei valeta valmiiseen muottiin vaan annetaan tilaa hänen omalle äänelleen.